Koirilla on aina syy siihen, mitä ne tekevät. Meidän on opittava näkemään agilityrata myös koirien näkökulmasta, ei ainoastaan ihmisen. Lue johtavan OneMind Dogs -kouluttajan Jaakko Suoknuutin kirjoitus aiheesta.
Huomaatko eron?
Me ihmiset näemme maailman omasta perspektiivistämme. Oletamme usein, että muutkin lajit, kuten koirat, näkevät maailman samalla tavalla kuin me.
Paha virhe!
Tällainen ajattelutapa on usein harhaanjohtavaa ja toisinaan jopa vaarallista. Kuvittele tilanne, jossa ohjaajana haluat koirasi suorittavan tietyn tehtävän, jonka tiedät koirasi osaavan hyvin. Yhtäkkiä jostakin syystä harjoitus ei onnistukaan ja koirasi tekee virheen toisensa perään. Normaalisti yrittäisit korjata virheen ja saada koiran toimimaan haluamallasi tavalla, eikö vain?
Lue tämä tositarina ja mieti, saako se sinua ajattelemaan asioita uudesta näkökulmasta.
Mitä tästä opimme: Koirat näkevät agilityradan eri näkökulmasta kuin me ihmiset
Joitakin vuosia sitten olin Janitan kanssa hallilla koiriemme Cosmon ja Zenin kanssa. Olimme suunnitelleet haastavan treenin, jota halusimme innolla päästä kokeilemaan.
Kuvassa 1 näet osan ratapiirroksestamme. Radan yhtenä ohjauskuviona olivat hypyt 1 ja 2 sekä melko vaikea pujottelun sisäänmeno, joka on merkittynä numerolla 3.
Harjoituskenttämme (20x20m) nurkassa olivat kierreportaat (merkittynä kuvaan, Portaikko), jotka johtivat yläkerran toimistoon ja keittiöön.
Kuva 1: Pujottelun sisäänmeno Cosmon ja Zenin näkökulmasta
Harjoitus eteni hyvin, kunnes Cosmo yllättäen teki virheen pujottelun avokulmaan mentäessä kiertäen ensimmäisen kepin väärältä puolelta. Katso kuva 1.
Agilityssa koiran tulee aina aloittaa pujottelu siten, että ensimmäinen keppi jää koiran vasemmalle puolelle. Cosmo osasi kepit todella hyvin eikä yleensä tehnyt sisäänmenovirheitä.
Varmistaakseen, ettei Cosmo ollut tehnyt huolimattomuusvirhettä, Janita lähetti koiran pujotteluun vielä kaksi kertaa uudelleen ja Cosmo teki saman virheen molemmilla kerroilla. Cosmo ei ollut koskaan aiemmin kiertänyt avokulmasta ykköskepin väärälle puolelle. Olimme todella hämmentyneitä.
Oma koirani Zen oli varsin nuori tuohon aikaan, mutta tiesin, että koira osasi hakea pujotteluun varmasti. Päätin kokeilla samaa kohtaa Zenillä. Ensimmäisellä yrityksellä Zen teki täysin saman virheen kuin Cosmo. Koska molemmat koiramme olivat todella taitavia pujottelussa, tiesimme, että jokin oli pielessä. Mutta mikä?
Miksi molemmat koirat aloittivat pujottelun väärin?
Totesimme, että meidän täytyy yrittää nähdä tilanne koiran näkökulmasta. Menimme siis nelinkontin lattialle koiriemme tasolle nähdäksemme mitä koirat näkivät laskeutuessaan 2. hypyltä. Onneksi kukaan muu ei nähnyt huvittavaa ryömintäämme hallin lattialla :) Halusimme tietää, mikä sai taitavat koirat tekemään virheen pujottelun aloituksessa. Ensimmäisellä silmäyksellä kaikki näytti normaalilta, kunnes välähti. Voisiko se olla….?
Pujottelun takana noin kahden metrin päässä oli kierreportaat, jotka kiersivät 20 cm paksuista teräksistä pilaria. Pilari oli juuri samassa linjassa pujottelun keppeihin nähden (violetti tolppa kuvissa 1 ja 2).
Aluksi olimme epäileväisiä, voisiko tämä kahden metrin etäisyydellä oleva 20 cm paksuinen pilari todella luoda koirille optisen harhan. Voisivatko koirat nähdä pilarin ensimmäisenä pujottelukeppinä?
Näytti, että portaikon kaidetolppa oli melko kaukana pujottelun aloituksesta, mutta päätimme tehdä testin ja asetimme putken portaikon ja pujottelun väliin peittääksemme mahdollisen optisen harhan koirilta.
Uskomatonta, mutta totta, ongelma oli ratkaistu. Putken peittäessä portaikon, koiramme aloittivat pujottelun joka kerta oikein.
Kuva 2: Toinen ja onnistunut pujottelun aloitus Cosmon ja Zenin silmin
Koirien näkökulmasta portaikon tolppa näytti ensimmäiseltä pujottelukepiltä – onneksi tajusimme sen!
Luotin koiriimme sataprosenttisesti ja sisimmässäni tiesin, että ne eivät normaalisti tekisi tuollaista virhettä. Onneksi luotin tuntemukseeni ja löysimme analysoimalla ratkaisun ongelmaan. Ymmärsimme, että koiran ja ihmisen näkökulmat tässä tilanteessa olivat täysin erilaiset.
Koiramme näkivät portaikon kaidetolpan pujottelun ensimmäisenä keppinä ja aloittivat pujottelun juuri niin kuin olemme ne opettaneet.
Mihin tämä olisi voinut johtaa?
Jos emme olisi keksineet syytä koirien tekemiin virheisiin, olisimme päätyneet harjoittelemaan pujottelua ”oikein” meidän näkökulmastamme ja saaneet koiramme hämmentymään. Koiriemme näkökulmasta olisimme yrittäneet opettaa niitä aloittamaan avokulmapujottelun 2. ja 3. kepin välistä!
Ja pahimmassa tapauksessa olisimme turhautuneet koiriimme ja kieltäneet niitä ”vääristä” suorituksista, vaikka koira omasta näkökulmastaan joka kerta aloitti pujottelun aivan oikein.
OneMind Dogs opettaa sinua ohjaajana katsomaan asioita radalla myös koiran näkökulmasta, sillä me tiedämme, etteivät koirat koskaan tee virheitä radalla vain huvikseen.
- Jaakko
